ujuni.ahmed

Mahdollisuus väkivallattomaan elämään pitäisi olla taustasta riippumatta

Väkivalta sekä henkisesti että fyysisesti on tuomittava teko, johon pitäisi olla mahdollista puuttua jo ennaltaehkäisevästi. Uhreilla on mahdollisuus saada matalan kynnyksen apua jo pelkästään paikoista joissa he muutenkin luontevasti käyvät. Tässä vaiheessa moni kuvittelee että se paikka on joku sellainen missä on töissä viranomaisia jotka osaavat auttaa, mutta se ei ole näin. Joskus se apu on ihan ventovieraan, naapurin tai kassantyöntekijän käsissä.

Suomessa on todella paljon matalan kynnyksen palveluita joista väkivaltaa kokeneet saavat apua.  Niitä on tarjolla monilla eri kielillä, eri kohderyhmille, ja laaja verkosto jota kautta yritetään tavoittaa niitäkin uhreja joilla on isompi kynnys esim. päästä palveluiden ääreen.  Suomessa lähtökohtaisesti väkivalta on julkisesti tuomittua ja sitä ei missään nimessä hyväksytä.

Olen huolissani kuitenkin siitä minkälainen on tietyissä maahanmuuttajayhteisössä väkivallan yleinen keskustelutaso.  Miten voisimme ”osallistua” ja saada varmistettua että yleinen keskustelutaso olisi lähtökohtaisesti nollatoleranssi väkivallalle, myös niihin yhteisöihin joissa on huomattavasti niitä ihmisiä joiden ääni ei kuulu. Meidän pitää myös varmistaa että avun hakemiselle tietyistä tahosta ei ole leimaavaa vaan niihin pitää kannustaa (yhteisön sisällä) jos tarvetta.  Mutta miten? Tähän varmaan moni vastaisi, että luottamuksella ja enemmän yhteistyöllä.  Olen sitä mieltä että pelkästään yhteistyöllä se ei kuitenkaan riitä.  

Yhteisöissä joissa vallitsee vahva luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden paine, voidaan vain sisältäpäin tehdä muutoksia.  Me tarvitaan avain henkilöitä, jotka puhuvat väkivaltaa vastaan julkisesti, myös niille yhteisöille joihin he kuuluvat.  Me tarvitaan rohkeita ihmisiä, jotka vastakkainasettelu pelon uhallakin voivat antaa äänensä niille joiden ei kuulu. Ei ole kansaa eikä ryhmittymää johon ei kuulu vääryyttä ja ihmettelen miksi vastakkainasettelun pelossa ei uskalleta puuttua niihin.

Siksi sanoin alussa, että joskus apu voi olla ventovieraan käsissä myös. Voi olla että asiakkaanasi tai naapurissasi on henkilö joka elää siinä käsityksessä että väkivalta kuuluu tähän yhteiskuntaan jossain määrin. Hymyile ja kysy kuulumisia sillä sinä saatat luoda hänelle ensimmäisen kontaktin tähän yhteiskuntaan.  Itse tosi usein törmään argumentteihin ja vertailuihin että ”kyllä suomalainenkin” ja minun mielestäni se on todella epäreilua ja vähättelyä uhrille jolla on huomattavasti korkeampi kynnys hakea apua taustansa vuoksi. Tämän vuoksi painotan avain-henkilöiden tärkeydestä  tämän kaltaisten keskusteluiden avaamiseen. Mahdollisuus väkivallattomaan elämään pitäisi olla taustasta riippumatta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tämä on tärkeä puheenvuoro. Väkivalta pitää tuomita kaikissa yhteisöissä.

Bloggaaja kirjoittaa: "Yhteisöissä joissa vallitsee vahva luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden paine, voidaan vain sisältäpäin tehdä muutoksia. Me tarvitaan avainhenkilöitä, jotka puhuvat väkivaltaa vastaan julkisesti, myös niille yhteisöille joihin he kuuluvat".

Juuri näin.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Osuvampi otsikko olisi ollut "Oikeus väkivallattomaan elämään myös maahanmuuttajayhteisöissä".

Käyttäjän ujuni87 kuva
Ujuni Ahmed
Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Juuri toissapäivänä lehdessä eräs vaimoaan hakannut perusteli tekoaan sillä että "uskonto edellyttää hänen pahoinpitelevän vaimoaan".

Pitkä marssi on edessä...

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Toimituksen poiminnat