*

ujuni.ahmed

Muslimityttöjen kaksoiselämä

Kävin eilen työkaverini kanssa katsomassa Guner Yasemin Balcin nimiseen romaaniin perustuvan ArabQueen- nimisen näytelmän.  Näytelmä on tositarina nuoresta musliminaisesta joka yrittää tasapainotella länsimaissa perinteen ja nykyajan, uskonnon ja länsimaisen elämäntavan vaatimusten kanssa. Tämän kaiken päälle vielä tulee ristiriitaisuudet perhevelvollisuuden ja oman henkilökohtaisen vapauden välillä.  Kolme mieletöntä näyttelijää roolittivat nuorta musliminaista, siskoa, parasta ystävää, äitiä, isää, poikaystävää, kaksoiselämää elävää tätiä sekä muslimiyhteisön jäseniä. Tarinan käänteet olivat äärimmäisen tuttua minulle, sekä omakohtaisesti että työssäni kohtaamiani haasteita. Siinä missä näytelmässä tytöltä leikattiin hiukset rangaistukseksi, minulta on aikoinaan leikelty farkut ja ”epäsopivat” vaatteet.

Vaikka kaksoiselämä-ilmiö ei koske ainoastaan tyttöjä, niin enemmän se kohdistuu heihin, sillä heillä on enemmän menetettävää poikiin verrattuna. Kuka haluaa enää tyttöä joka ei ole kunnollinen? Se mikä määrittelee kunnollisuuden, on perhe- sekä kulttuurikohtaista. Esim. Joillain se voi olla silkasta ulkonäöstä riippuvainen kuin toisilla on tiukemmat rajat koskien ystäviä ja missä liikkuu.

Pahinta mitä tytöille voi tehdä, on syyllistäminen ja vanhempien omista kokemuksista siirrettävä taakka. Usein vanhemmat eivät ymmärrä, että teini-iässä oleva, täällä kasvanut tyttö ei vain yksinkertaisesti pysty samaistumaan vanhempien kokemukseen henkilökohtaisesti. Vanhempia on tuettava ymmärtämään, että yhteiskunnassamme tytöt joutuvat kohtaamaan ja painimaan sellaisten asioiden kanssa, joiden olemassaolosta ei tiedetty välttämättä heidän lähtömaissaan.

Eniten samaistun kohtaan, jossa äiti kertoo hänen kokemuksiaan kotimaastaan: Siitä kuinka hän meni saman ikäisenä naimisiin, kuinka omalle äidille ei sanottu ei ja kuinka hän olisi ollut kiitollinen kaikesta siitä siunauksesta mitä omille lapsille on nyt suotu. Oikeasti kaunis ajatus, ja jos jokainen meistä pystyisi muistamaan joka päivä kuinka vaikeaa jossain muualla on, emme olisi niin itsekkäitä emmekä valittaisi niin paljon. Usein noista kokemuksista kertominen on kuitenkin syyllistämistä samanaikaisesti. Sillä ikään kuin yritetään vaatia nuoria samaistumaan heidän omaan teini-ikäänsä, jotta he tekisivät samoja valintoja. Mielestäni se on pahinta, mitä vanhemmat voivat tehdä tyttärilleen, jotka eivät ole kokeneet niitä samoja asioita, jotka etsivät omaa identiteettiään ja jotka mitä suuremmalla todennäköisyydellä eivät tule valitsemaan samaa tietä kuin he, ainakaan tässä yhteiskunnassa. Sen lisäksi he kamppailevat niiden asioiden kanssa mitkä kuka tahansa nuori täällä voi kohtaa alkoholista seksuaalisuuteen.

Pidän maahanmuuttajataustaisten muslimityttöjen kanssa tehtävää nuorisotyötä äärimmäisen tärkeänä monesta syystä. Heillä on suurempi riski tuntea itsensä epäonnistuneiksi omissa yhteisöissään kuin muilla, jos lähtökohtaisesti heidän vanhempansa eivät ole kotoutuneet yhteiskuntaan niin, että voivat tukea heitä nuoruuden kaikilla osa-alueilla ja haasteissa. Sen lisäksi kaksoiselämä on itsessään jo vaarallinen, sillä se syrjäyttää nuoria sekä yhteiskunnasta että yhteisöstä.

Tästä aiheesta on melko paljon puhuttukin, muttei kuitenkaan riittävästi niin, että ongelma tiedostettaisiin niiden asiantuntijoiden keskuudessa, jotka näitä tietoja voisivat hyödyntää. Se että Suomessa nuorten tyttöjen kaksoiselämä on ollut todellisuutta jo pitkään, on ongelma, josta ei enää voi kiistellä.

Työssäni näen itseäni nuorempana monessa tytössä, ja välillä se on turhauttavaa ja surullista kun näen kuinka moni asia ei ole loppujen lopuksi muuttunut. Kysymyksiin, joihin usein joudun vastaamaan, lukeutuvat esimerkiksi: Miksi sinulla ei ole huivia? Mitä vanhempasi sanovat siihen? Etkö ole muslimi? Monelle heistä on lohduttavaa kun kerron että käytän huivia, silloin kuin itse haluan ja siitä en neuvottele kenenkään kanssa. En edes perheen. Fakta on kuitenkin se että tie näihin minunkaan valintoihini ei ole ollut helppo, eikä varmastikaan monelle muullekaan tytölle. Myös omat valintani saattavat joskus joidenkin vanhempien mielestä olla niin radikaaleja, että he ovat joutuneet miettimään olenko se ”hyvä” esimerkki tytöille. Se satuttaa, jopa minua, vaikka tiedän että teen oikein.

Välillä tuntuu että sama kierre vaan jatkuu. Siitä huolimatta minua lohduttaa hirveästi se, että voin sanoa näille vahvoille nuorille naisille, että juuri he voivat saavuttaa mitä ikinä haluavatkaan, tehdä omat valintansa ja yrittää parhaani mukaan tarjota siihen tarvittavaa tukea ja turvaa. Jos nuoret tytöt kärsivät ulkonäköpaineista muutenkin täällä suomessa, niin muslimitytöillä paineet ovat kaksinkertaisia. 

Näytelmä on tositapahtumiin perustuva ja väitän, että se on myös ihan arkea monelle tytölle nykypäivän Suomessa. Niin kauan kuin vanhempien kotoutuminen ei ole onnistunut, niin painotan edelleen, se vaikuttaa todella paljon niihin lapsiin, jotka jopa syntyvät täällä, suomalaisiksi.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Hyvä kirjoitus, raottaa vähän pintaa syvemmältä sitä arkitodellisuutta, jossa nuoret maahanmuuttajataustaiset musliminaiset elävät.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Kuka haluaa enää tyttöä joka ei ole kunnollinen? Se mikä määrittelee kunnollisuuden, on perhe- sekä kulttuurikohtaista.»

Tämä liittyy epäilemättä siihen ihmisen pariutumiskäyttäytymisen ilmiöön, että parisuhdemarkkinat ovat jakautuneet lyhyt- ja pitkäkestoisiin suhteisiin. Siinä kun lyhytkestoisilla markkinoilla kilpaillaan helpommalla saatavuudella, jota signaloidaan esimerkiksi paljaalla pinnalla, pitkäkestoisten suhteiden markkinoilla kilpaillaan siveydellä. Kyse on tässä nimenomaisesti naisten välisestä kilpailusta, ei vain miesten ohjauksesta (naiset mm. huorittelevat suurin piirtein yhtä paljon kuin miehet). Tämä asetelma on siis osa ihmisen luontaista pariutumiskäyttäytymistä, eikä riippuvainen uskonnoista – niiden ytimenä oleva moraali on vain generoitunut tästä järjestelmästä.

Siveyden symbolit, kuten nyt ne huivit, vaihtelevat kulttuureittain ja vaatimustaso riippuu niissä vallitsevasta kilpailutasapainosta. Monissa muslimikulttuureissa vaimokandidaateille asetettavat siveyden vaatimukset ovat varsin kovia, jolloin siveys on noussut jopa kauneutta tärkeämmälle sijalle. Tämä voi johtua monista syistä, kuten yhteiskunnallisesta epävakaudesta, heikommasta luottamuksesta, ehkäisyn käytön hitaasta yleistymisestä, voimatasapainosta aviomarkkinoilla tai joissain maissa myös moniavioisuuden perinteestä (moniavioisuus lisää miesten seksuaalista kilpailua, jolloin vaimoja on vartioitava tiukemmin).

Ylipäätään nuo siveyden ja muun moraalisen leiman hankkimisen tarpeet ovat nähtävästi ensisijainen tekijä, joka on generoinut uskontoja ja niiden keskeisiä piirteitä. Sikäli tuo ei vain enää Suomessa toimi, että tuollainen sosiaalisten tarpeiden teennäinen pönkittäminen uskonnolla on yksinkertaisesti väljähtänyttä ja yleisesti koetaan aika teennäisen primitiiviseksi, samoin aivan toisessa maailmassa eläminen. Tämä pätee siis jopa ensisijaisesti kristittyjen osalta – kovin hartaiden kristittyjen voi olla aika vaikea löytää parisuhdetta muiden kanssa. Toki erinäisten etnisten ja uskonnollisten ryhmien sisällä uskonnollisuudella on edelleen suuri merkitys, sikäli kun ryhmät eivät ole vielä sisäistäneet valistusta ja muutenkin elävät omassa maailmassaan.

    «Mielestäni se on pahinta, mitä vanhemmat voivat tehdä tyttärilleen, jotka eivät ole kokeneet niitä samoja asioita, jotka etsivät omaa identiteettiään ja jotka mitä suuremmalla todennäköisyydellä eivät tule valitsemaan samaa tietä kuin he»

Olisin tämän suhteen pessimistisempi. Ongelma on, että monilla etnisillä ryhmillä ei juuri ole muuta yhteistä identiteettiä kuin uskonto ja se myös yhdistää monia etnisiä ryhmiä. Jokainen ryhmä aina pyrkii rakentamaan itselleen erinäisten myyttien pohjalta positiivisesti vinoutuneen identiteetin ("olemme parempia koska x") ja jos ei ole mitään muita tekijöitä kuin uskonto, rakennetaan ne sitten sen ympärille.

Käyttäjän timovaittinen kuva
Timo Vaittinen

Uskontopa hyvinkin. Islamin ja muslimin etiikan tärkein lähde on Koraani. Teineille arvatenkin vakuutetaan ja toitotetaan, ettei mitään muuta tietoa saa hyväksyä kuin: Koraani, mikä ymmärretään islamissa konkreettisesti, ehdottomana, sitä ei ole lupa ns. tulkita. Koraani julistaa myös selvästi miehen perheen pääksi. Mikä sotii em. seikkoja vastaan (esim. vapaa pukeutuminen, "vääräuskoisten" kanssa seurustelu ja vapaat esiaviolliset suhteet, alkoholi jne.), on kielletty yksiselitteisesti. Niin, kuka haluaisi tyttöä, joka ei ole kunnollinen? Ja perhe haluaa, että tyttö on kunnollinen, se on kunnia-asia sananmukaisesti.

Identiteetistä. Somali-teineillä (tytöillä korostetusti) uskonto/uskontokulttuuri yksilön identiteettiä rakentavana tekijänä on ylivoimaisesti keskeisin tekijä, ja siitä halutaan pitää lujasti kiinni - perhe ensisijaisesti ja oma yhteisö tietysti - varsinkin länsimaisessa yhteiskunnassa, kuten Suomessa, uskaltaisin väittää.

Turvallista matkaa blogistille, savottasi somali-teinityttöjen ´vapaustaistelijana´ ei ole kadehdittava.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Pointtini nyt oli, että uskonto, oli se sitten islam tai melkein mikä tahansa muu vanhahko uskonto, on rakennettu perusinhimillisten tarpeiden pohjalta. Uskontojen parisuhdemalli ja seksuaalimoraali ovat olleet eräänlaisia välttämättömyyksiä niiden syntyaikana, siis ennen ehkäisyä, sosiaaliturvaa ja tasa-arvoa. Muuttuneesta maailmasta huolimatta ihmisen on mahdotonta päästä eroon perustarpeistaan ja uskontojen käyttö näiden tarpeiden tyydyttämisessä siksi jossain määrin jatkuu. Merkittävältä osin niiden moraali on siis kuitenkin käytännön kannalta vanhentunutta ja tarpeetonta riesaa.

    «Koraani, mikä ymmärretään islamissa konkreettisesti, ehdottomana, sitä ei ole lupa ns. tulkita.»

Kannattaa pysyä realiteeteissa eikä uskoa kaikkea, mitä muslimioppineet haluavat uskotella. Heidän mukaansa Koraania ei ehkä ole "lupa tulkita", mutta tulkitsemattomuus on todellisuudessa tietenkin tyystin mahdotonta ja islamin piirissä onkin rikas tulkintakirjo lukuisine lahkoineen. Erityisesti, kun siirrytään parrakkaista uskonoppineista kansan riveihin, voidaan tällaiset "luvat" heittää romukoppaan. Kannattaa nyt lukea vaikka mitä Suomen julkkismuslimit sanovat ja pohtia, onko niissä tulkintaa vai ei. Tai mitä tämä Ujuni Ahmed kirjoittaa.

    «mikä sotii em. seikkoja vastaan (esim. vapaa pukeutuminen, "vääräuskoisten" kanssa seurustelu ja vapaat esiaviolliset suhteet, alkoholi jne.), on kielletty yksiselitteisesti.»

Kannattaa olla kuuntelematta niitä uskonoppineita ja katsoa, miten tavalliset muslimit toimivat.

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Tähän keskusteluun kaivattaisiin nyt niitä joita tämä aihe eniten koskee, eli musliminaisia eikä niinkään valkoisen heteromiehen selitystä maailman luonteesta.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Ihminen on kulttuurinen artefakti, mutta lähtökohtaisesti ihmisen perustarpeita, toiveita ja tunteita pidetään samankaltaisina kaikkialla maailmassa.

Maslow on määritellyt tunnetun tarvehierarkian:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow%E2%80%99n_tar...

Nyt kuitenkin Suomessa, Sipilän hallitus linjauksellaan, on päättäyt uusintaa ja ylläpitää vinoutunutta valinnan mahdollisuutta:

http://jiihooantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lapsena kansakoulua käydessäni Helsingissä oli siellä jo silloin 60-luvulla joitakin muslimeja, jotka olivat 1800-luvulla Suomeen muuttaneiden tataarien jälkeläisiä. En havainnut, että heillä olisi koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia meidän muiden kanssa. Erilaisia he olivat tietyssä mielessä, mutta no problem - puolin ja toisin. Miksi nyt pitäisi olla toisin?

Juhani Piri

Hieno kirjoitus. Mielestäni on väärin, että muslimi tytöt joutuu käymään tuon kaiken läpi kun muslimi miehet pääsee "pälkähästä" paljon helpommalla. Suomessa ollaan tasa-arvoisia jokainen.

Tänne tulevat pitäisikin olla naisia ja lapsia, koska lapset omaksuu hyvin nopeasti suomen kulttuurin ja kielen ja vanhemmat naiset pääsevät tutustumaan suomen kulttuuriin ilman miehistä komennusta mitä pitää olla.

Toimituksen poiminnat